5D ja 1C olivat pilkillä

Oli aurinkoinen päivä. Saimme yhteensä kahdeksan kalaa: seitsemän kolmipiikkiä ja yhden ahvenen. Vuosaaren urheilukalastajat auttoivat luokkiamme 5D:tä ja 1C:tä onnistumaan pilkkimisessä. Kaikki saivat myös yrittää reiän poraamista jäähän, mikä oli kyllä rankkaa. Vuosaaren urheilukalastajat olivat leppoisia ja vastasivat selvästi kysymyksiimme.

Kuva: Pinja

Kuva: Taneli

Kuva: Nina-ope

Kuva: Nina-ope

Kuva: Nina-ope

Kuva: Taneli

Kuva: Nina-ope

Teksti: Jooa ja Taneli

Kuvat: Pinja, Taneli ja Nina-ope

Fazer-seikkailut

5.D oli vierailulla Fazerilla. Siellä saimme tutustua siihen, mitä leipomossa tehdään. Pääsimme tehtaalle kierrokselle. Tehtaan leipomo oli valtava ja täynnä koneita. Siellä näimme, miten esim. taikina vaivataan ja tehdään. Näimme myös linjastot, joilla leivonnaiset ja leivät paistettiin. Trukit veivät suuria laatikoita, joissa oli leipää ja muita leivonnaisia.

Sen jälkeen menimme Visit Fazeriin, uuteen vierailukeskukseen. Siellä meille kerrottiin Fazerista ja saimme kaikkia tehtäviä. Siellä oli esillä esimerkiksi iso piparikaupunki, valtava Mignon-munista tehty pupu ja Fazerin mainoksessa esiintyvä pienoistalo.

Iso Mignon-munista tehty pupu.

Karkkikaupunki.

Mainoksessa esiintyvä talo.

Maistiaisia karkkipuusta.

Teksti ja kuvat: Frida, Jenna ja Pinja 5.D

Kauppa kävi Mosaiikkitorilla

Kiersimme Mediatiimin kanssa katsomassa, mitä lauantain koulupäivänä tapahtui Mosaiikkitorin läheisyydessä ja Kartanon kentällä. Aloitimme kierroksen Mosaiikkitorilta, jossa oli markkinat, joilla eri luokat myivät herkkujaan.

Jatkoimme Vuotalolle, jonka aulassa esiteltiin musiikki- ja kuvataideharrastuksia. Vuosalissa oli paljon yleisöä kuuntelemassa bändin soittoa. Esityksen jälkeen yleisö sai käydä kokeilemassa bändisoittimia, kuten pianoa ja rumpuja.

Näppärit-yhtye piti konsertin Vuotalossa. Yhtye esitti kansanmusiikkisävelmiä. Soittajien joukossa oli myös koulumme entisiä ja nykyisiä oppilaita, esimerkiksi Veeti Szabo, koulumme entinen oppilas, on soittanut yhtyeessä kontrabassoa muutaman vuoden.

Vuotalolta jatkoimme Vuosaaren urheilutalolle. Siellä pääsi kokeilemaan parkouria, voimistelua ja taistelulajeja. 

Kartanon kentällä pelattiin jalkapalloturnaus neljän koulun välillä. Jokainen koulu pelasi kolme ottelua. Alakoululaisilla oli oma turnauksensa. Koulumme voitti turnauksessa hopeaa.

Heteniityn kentällä 1.-4.-luokkalaiset pääsivät kisaamaan Viipurin Urheilijoiden järjestämässä Syyskipinät-yleisurheilukilpailussa.







Teksti: Okko, Lukas, Sagar ja Meri-ope
Kuvat: Sagar, Okko ja Meri

Koko Vuosaari harrastaa

Elokuussa 2017 Vuosaari valittiin koko Suomen vuoden kaupunginosaksi. Lauantain Koko Vuosaari harrastaa -tapahtuma alkaa klo 8.15 ja päättyy klo 14.00. Mukana on kaikkien Vuosaaren peruskoulujen oppilaat ja opettajat sekä vanhempia ja sisaruksia.

Tapahtuma levittäytyy laajalti ympäri Vuosaarta. Kartanon kentällä järjestetään koulujen välinen futisturnaus ikäsarjoittain sekä muuta liikuntaa. Mosaiikkitorilla järjestetään markkinat, joihin myös meidän koulumme osallistuu. Vuotalolla on teatteriin, musiikkiin ja taiteeseen liittyvää ohjelmaa. Vuosaaren urheilutalolla esitellään useita liikuntaharrastuksia, kuten parkouria, tanssia ja voimistelua. Viipurin Urheilijat järjestävät 1.-4.-luokkalaisille yleisurheilukilpailun Heteniityn kentällä. Aurinkolahden kanavalla päästään seuraamaan roinan sukellusta kanavan pohjasta.

Teksti: Okko

Ympäristöagenttien kesäterveiset

Kerromme ympäristömme, rannan ja muiden lähialueidemme roskaamisesta. Olemme kierrelleet lähiympäristössämme katsomassa, miten paljon roskia on löytynyt, sillä roskaaminen on hyvin ajankohtainen asia ja siihen pitäisi puuttua.

Jokaisen pitäisi olla tietoinen siitä, miten paljon roskaaminen aiheuttaa vahinkoa luonnolle. Tänään siis kerromme siitä. Eläimet ja ihmiset kärsivät roskaamisesta yhtä paljon, sen takia roskaaminen on väärin. Ilmasto saastuu ja luonto kärsii, milloin eläimet kuten ihmisetkin kärsivät.

Vauva-albatrossi Midway-saarilta (USA) elää roskiemme keskellä.

Kris Krügin kuva on Creative Commons lisensoitu (CC BY 2.0)

Jos heität roskia mereen, kalat voivat saada niitä suuhunsa, mikä tekee niistä syömäkelvottomia. Kun eläimet saavat suuhunsa roskia, et sinäkään voi enää syödä kyseisiä kaloja. Kun meri saastuu, niin kaikki meressä tekemäsi asiat, kuten uiminen ja kalastus rajoittuvat.

Kannattaa kiinnittää huomiota, jos näkee roskaamista. Jos näet roskia luonnossa, pyri viemään ne roskikseen. Jos autat luontoa, luonto auttaa sinua. Siis muista pitää huolta ympäristöstäsi, äläkä roskaa ja saastuta sitä. Roskaaminen tekee kaiken lisäksi ympäristöstä epämukavan ja siivottoman, mikä voi myös aiheuttaa vahinkoja.

Itämeri on saastunut viime vuosien aikana paljon. Itämeri on meidän yhteinen meremme ja sitä pitää suojella. Itämeri kulkee valtamereen, eli jos roskaat Itämerta niin samalla roskaat valtamerta. Itämeren asema on pahempi kuin valtameren, koska veden vaihtuvuus on pienessä Itämeressämme Tanskan salmien vuoksi hitaampaa kuin monissa muissa merissä.

Moni ihminen nauttii luonnosta monella eri tavalla. Jos olet vaikka metsäretkellä perheesi kanssa, muistakaa siivota jälkenne. Jotkut telttailijat tai retkeilijät eivät välitä luonnosta eivätkä aina siivoa jälkiään huolella. Siis muista lajitella jätteet, äläkä heitä roskia mereen, järveen taikka luontoon.

Teksti: Jenna ja Pinja

Luonto-Liiton susilähetti Nina Harju vieraili meidän koululla

Nina tuli kertomaan koulumme kahdeksasluokkalaisille ja Ympäristöagenteille susien tilastoista ja niiden metsästyksestä sekä asuinalueista. Suden tieteellinen nimi on Canis lupus.

copyright © steffiheufelder; CC0 Public Domain

 Metsästys 

Susia on yritetty hävittää Suomesta. Viimeksi susi hyökkäsi ihmisen kimppuun vuonna 1882. Susia pidettiin ennen susitarhoissa, jotta niistä voitiin ottaa talvella nahka ja myydä se eteenpäin. Voi olla, että ihmisten kimppuun hyökänneet sudet olivat karanneet tarhasta.

Nykyään sudet ovat Suomen alueilla kuolemassa sukupuuttoon salametsästyksen takia. Joka kolmas susi metsästetään vuosittain. Susia on jäljellä vain ainoastaan 235-260.

Susien reviirit

Sudet elävät joko laumoissa tai pariskuntana.

https://www.flickr.com/photos/80054014@N07/8756057368 
© Fool4myCanon; CC BY 2.0

Suisien reviirit ylettyvät 10 km pituisiksi. Toiset sudet eivät saa mennä toistensa reviireille. Jos lauman ulkopuolinen susi tulee toisien susien reviirille, niin reviirien omistajat yrittävät häätää toisen suden tai pahimmassa tapauksessa tappaa. Sudet merkkaa reviirinsä virtsallaan sekä ulosteellaan. Reviirit pitävät susimäärän kohtuullisena.

Susien koko ja paino

Susi on ison koiran kokoinen, sillä on vain pidemmät jalat ja suuremmat tassut. Pelkkien jälkien perusteella susia ei voi erottaa koirasta varmuudella. Näillä kahdella eläimellä onkin sama esi-isä, josta ihminen koulutti itselleen apulaisen ja ystävän. Suomalaiset sudet painavat 20-50 kg. Naaraat useimmiten 35 kg. Hartiakorkeutta sudella on 70-90 cm ja pituus on 100-145 cm kuonosta hännän tyveen mitattuna. Ja jatkona hännän pituus 40 cm.

Susien ravinto ja laumaeläminen

Susien tärkein ravinto Suomessa on hirvi. Talvisaikaan jopa 90 % ravinnosta saadaan hirvestä. Laumaelämä on evolutiivinen sopeutuma suurten saaliseläinten pyydystämiseen.

Sudet maailmalla

Suomen susikanta on pieni moneen muuhun maahan verrattuna.

Ihmisen ja suden rinnakkaiselo ei silti välttämättä ole sen auvoisempaa muissakaan maissa: salametsästys on yleinen ongelma lähes joka maassa, jossa susia on. Harvaanasutut vuoristoseudut antavat paljon tilaa susille, joilla ei ole tilaa enää tutuilla reviireillään.

Susia arvioidaan olevan Euroopassa noin:

Albania	250	suojeltu osittain
Bosnia-Herzegovina	600	suojeltu osittain
Bulgaria	1000	ei suojelua
Espanja	2300	suojeltu osittain
Italia	600	suojeltu
Kreikka	300-600	suojeltu
Kroatia	200	suojeltu
Unkari	50	suojeltu
Latvia	900	ei suojeltu
Liettua	600	ei suojeltu
Makedonia	alle 1000	ei suojeltu
Ruotsi ja Norja	289-325	suojeltu
Puola	600	suojeltu
Suomi	120-135	suojeltu
Saksa	40-50	suojeltu
Venäjä Venäjän Karjalassa	20 000-60 000 350	ei suojeltu

Ympäristöagentit pohtivat 

 

Salametsästys pitää saada loppumaan! Petojen tappaminen heikentää saaliiden kantoja, pedot syövät sairaat ja heikot pois.

Aseiden myynti yleisölle pitäisi lopettaa.

Muutenkin eläinten syömistä voisi rajoittaa!

Lähteet:
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/susitietoa/susi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Susi

Susitietoa:
Suden suusta -opas
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/materiaali/suden-suusta-2013

Alakouluikäisten suurpeto-opas
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/materiaali/lasten-suurpeto-opashttp://www.luontoliitto.fi/susiryhma/materiaali/lasten-suurpeto-opas

Teksti: Ympäristöagentit Alina, Nia ja Tea & Anne-ope