Nina tuli kertomaan koulumme kahdeksasluokkalaisille ja Ympäristöagenteille susien tilastoista ja niiden metsästyksestä sekä asuinalueista. Suden tieteellinen nimi on Canis lupus.
copyright © steffiheufelder; CC0 Public Domain |
Metsästys
Susia on yritetty hävittää Suomesta. Viimeksi susi hyökkäsi ihmisen kimppuun vuonna 1882. Susia pidettiin ennen susitarhoissa, jotta niistä voitiin ottaa talvella nahka ja myydä se eteenpäin. Voi olla, että ihmisten kimppuun hyökänneet sudet olivat karanneet tarhasta.
Nykyään sudet ovat Suomen alueilla kuolemassa sukupuuttoon salametsästyksen takia. Joka kolmas susi metsästetään vuosittain. Susia on jäljellä vain ainoastaan 235-260.
Susien reviirit
Sudet elävät joko laumoissa tai pariskuntana.
https://www.flickr.com/photos/80054014@N07/8756057368 © Fool4myCanon; CC BY 2.0 |
Suisien reviirit ylettyvät 10 km pituisiksi. Toiset sudet eivät saa mennä toistensa reviireille. Jos lauman ulkopuolinen susi tulee toisien susien reviirille, niin reviirien omistajat yrittävät häätää toisen suden tai pahimmassa tapauksessa tappaa. Sudet merkkaa reviirinsä virtsallaan sekä ulosteellaan. Reviirit pitävät susimäärän kohtuullisena.
Susien koko ja paino
Susi on ison koiran kokoinen, sillä on vain pidemmät jalat ja suuremmat tassut. Pelkkien jälkien perusteella susia ei voi erottaa koirasta varmuudella. Näillä kahdella eläimellä onkin sama esi-isä, josta ihminen koulutti itselleen apulaisen ja ystävän. Suomalaiset sudet painavat 20-50 kg. Naaraat useimmiten 35 kg. Hartiakorkeutta sudella on 70-90 cm ja pituus on 100-145 cm kuonosta hännän tyveen mitattuna. Ja jatkona hännän pituus 40 cm.
Susien ravinto ja laumaeläminen
Susien tärkein ravinto Suomessa on hirvi. Talvisaikaan jopa 90 % ravinnosta saadaan hirvestä. Laumaelämä on evolutiivinen sopeutuma suurten saaliseläinten pyydystämiseen.
Sudet maailmalla
Suomen susikanta on pieni moneen muuhun maahan verrattuna.
Ihmisen ja suden rinnakkaiselo ei silti välttämättä ole sen auvoisempaa muissakaan maissa: salametsästys on yleinen ongelma lähes joka maassa, jossa susia on. Harvaanasutut vuoristoseudut antavat paljon tilaa susille, joilla ei ole tilaa enää tutuilla reviireillään.
Susia arvioidaan olevan Euroopassa noin:
Albania
|
250
|
suojeltu osittain
|
Bosnia-Herzegovina
|
600
|
suojeltu osittain
|
Bulgaria
|
1000
|
ei suojelua
|
Espanja
|
2300
|
suojeltu osittain
|
Italia
|
600
|
suojeltu
|
Kreikka
|
300-600
|
suojeltu
|
Kroatia
|
200
|
suojeltu
|
Unkari
|
50
|
suojeltu
|
Latvia
|
900
|
ei suojeltu
|
Liettua
|
600
|
ei suojeltu
|
Makedonia
|
alle 1000
|
ei suojeltu
|
Ruotsi ja Norja
|
289-325
|
suojeltu
|
Puola
|
600
|
suojeltu
|
Suomi
|
120-135
|
suojeltu
|
Saksa
|
40-50
|
suojeltu
|
Venäjä
Venäjän Karjalassa
|
20 000-60 000
350
|
ei suojeltu
|
Ympäristöagentit pohtivat
Salametsästys pitää saada loppumaan! Petojen tappaminen heikentää saaliiden kantoja, pedot syövät sairaat ja heikot pois.
Aseiden myynti yleisölle pitäisi lopettaa.
Muutenkin eläinten syömistä voisi rajoittaa!
Lähteet:
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/susitietoa/susi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Susi
Susitietoa:
Suden suusta -opas
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/materiaali/suden-suusta-2013
Alakouluikäisten suurpeto-opas
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/materiaali/lasten-suurpeto-opashttp://www.luontoliitto.fi/susiryhma/materiaali/lasten-suurpeto-opas
Teksti: Ympäristöagentit Alina, Nia ja Tea & Anne-ope